perjantai 28. kesäkuuta 2013

Coregonus albula

Muikut.

Pojat sai kerran kaverilla kyläillessämme uunituoreita, vastapaistettuja muikkuja. Se oli menoa sitten. Alla olevat kuvat varmaankin kertoo, mitä mieltä sällit niistä on. 



Mun mielestä muikut on kamalia, haisevia ja kaikinpuolin vastenmielisiä. Mutta mä en niitä syökään. Mä oon aikuinen, mä saan sanoa ruoalle HYI.


Ps. Huomenna on äitin rai rai rai - sunnuntaina ai ai ai.

2 kommenttia:

  1. Mä oon avoimen kateellinen huolimatta siitä et nuorimmainen syö mustekalaa... kunpa mun lapseni söis muuta kuin jäätelöä ja jogurttia... vaan pitkän tien ootte tekin sine muikkupöytään kulkeneet eli ehkä mun täytyy vaan nielaista tää kateus.

    VastaaPoista
  2. Missä oot? Päivityksiä odotellessa... :)
    T. Sanna

    VastaaPoista