perjantai 21. kesäkuuta 2013

Paskamutsilasta, päivää.

Voi elämä.

Tässä taas sitä näkee, miten genetiikan arpapelissä on unohdettu mulle jakaa se pullantuoksuinen äiteenpallero-osio.

On ihanaa että ollaan kolme päivää koko perhe vapaalla. On ihan penaalista, että valitettavasti tuo kolme päivää tuntuu kuin työleiriltä. On tiskit, on pieni ripulitauti lapsilla, kiukkunen puoliso ja selkäkipuinen äiti. Tänään päiväunilta herääminen oli eniten perseestä - minulle nimittäin. Isäntä karjui jo monta kertaa että nouse nyt ja mä huusin ärräpäitä takaisin. Kerrankin kun on sauma pötköttää, mies repii ylös. Nousin sitten ja annoin lapsille välipalan.

Muistini mukaan meiden perhe taisteli tuon tavan kanssa  -useamman vuoden. Mutta kyse oli miehestä ja aamuista. Aina, joka helvatin viikonloppuaamu, isäntä nukkui pidempään ja vatkutti nousemistaan. Se verenpaineen taso mikä mulle nousi silloin, oli sfääreissä. Koska olen epäkypsä ihminen ja helvetin pitkävihainen, muistin tänään muistuttaa niistä vuosista. Ois taas pitänyt kuitenkin olla jalompi ihminen ja olla asiasta hiljaa- kiukutteluahan siitä syntyi.

Kun oli tiskattu ja kokattu ja siivottu ja hattuunnuttu, mentiin käymään Talin siirtolapuutarhan juhannuskekkereissä. Isompi ipana pääs onkimaan ja sai siitä lahjaksi superpallon. Siin onkin kaikki mitä asunto kesällä tarvii. Sirpaleita superpallon ansiosta.

Mä nyt jatkan kiukuttelua hetkisen verran ainakin. Kun se selkäkin on kipeä ja kotona on työleiri. Mutta ehkä huominen on parempi - viimeistään maanantai. Silloin paskaäiti nääs pääsee töihin. Ha.

Tässä kuvassa piti olla kaksi kaunista pellavapäätä kirmaamassa puun ympäri.
Ei ole. Toinen karkasi puun takaa marjapuskiin. Se siitä, ei saatu tunnelmaltaan
kaunista juhannuskuvaa. Mutta saatiin esittää meidän perheen iltalaulu isolle yleisölle.
Se meni jotakuinkin näin; "WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ EIIIIIIIII EIIIIIIIII WÄÄÄÄ".

2 kommenttia:

  1. Sympatiahali!

    (Meillä mies istui KOKO PÄIVÄN koneella pelaamassa ties mitä tyhmiä pelejä, kun mä hoisin lapset, huushollin, vaipat, ruokahommat, ulkoilut, saunomiset ja kaiken. Pyysin viemään roskikset ennen nukkumaanmenoa. "Mä haluaisin vain hetken istua rauhassa tässä, mutta kun se on taas näköjään ihan mahdotonta."

    Oli aika pienestä kiinni, ettei roskikseen lentänyt mies ja/tai ettei mun roskiksenvientikeikka kestänyt useampaa tuntia, koska naapurikorttelin räkälässä kuulosti olevan hyvät juhannusbileet käynnissä...)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti juhannus sujui mukavasti. Meillä Venäjällä tuo kaikki kuulostaa niin luksukselta: terveydenhoito, nainen töissä ja mies kotona, erityislasten kohtelu ja siihen liityvä pedagogia yms. On mukava lukea blogiasi ailti ja siksikin.

    Koetahan jaksaa taas töissä.

    Terveisin Varvara

    VastaaPoista